Rakkaat Lähetysviestin lukijat,

Saimme jälleen Jumalan armosta tehdä matkan Intiaan Biharin osavaltioon, jossa kävimme Ester Greussin työalueella. Siellä saimme vierailla eri seurakunnissa ja uusilla alueilla, jonne työ voimakkaasti leviää. Ihan lyhyesti haluan tässä kertoa matkastamme.

09.03.06 Erkki ja Kaarlo lensivät Air Canada koneella Kanadasta Delhiin, jossa sitten tapsimme, kun itse lensin KLM yhtiön koneella vähän myöhemmin sinne. Kaarlo tuli minua vastaan, ja niin tapasin heidät molemmat silloin illalla tosi myöhään. Tapasimme myös Fidan lähettejä siinä samassa hotellissa, ja niin saimme vaihtaa ajatuksia ja kokea yhteisen työmme asioita, kun vietimme sen perjantaipäivän heidän kanssaan. Herra on ollut meille kaikille uskollinen ja vie työtään eteenpäin. Lauantaina sitten menimme junalla Delhistä Katihariin, jossa olimme perillä sunnuntaina.

Purneasta olivat meitä vastassa, ja niin päsimme turvallisesti Soul Winning Missionin alueelle, joka on osa sitä aluetta, jonka Ester Greus on aikanaan hankkinut. Vieressä on sitten seurakunta yhtymä Saalem Pentecostal Churches of North India, toisessa osassa samaa tonttia. Sunnuntai iltana meillä oli tervetulokokous Soul Winning Missionin toimesta. Lyhyesti saimme tuoda jokainen tervehdyksemme siellä kokoontuvalle joukolle.

Soul Winning Mission on Emmanuel Samuelin aloittama työ, johon kuuluu koulu, tyttökoti, poikakoti ja raamattukoulu (El-Shaddai Bible School). Työ on mennyt hyvin eteenpäin, ja he tekevät myös seurakuntaistutus työtä. Oppilaat jotka valmistuvat raamattukoulusta, menevät eri paikkakunnille ja perustavat seurakunnan, kun uskovia syntyy alueelle. Saimme vierailla muutamassa heidän aloittamassaan työkohteessa ja seurata miten työ menee eteenpäin. Eräällä alueella ei ollut ketään tullut vielä uskoon, koska työ oli tosi nuorta. Mutta kun olimme siellä kokouksessa ja saimme kertoa omia kokemuksiamme, niin huomasimme, miten paikalliset hindut olivat tosi kiinnostuneita uskonasioista. Tämä kyseinen veli oli saanut heidän luottamuksen, ja rukouksiimme jäi ajatus, että pian siellä joku tulee myös elävään uskoon. Joten tosin hyviä kokemuksia oli nämä vierailut eri kohteissa. Kaikissa paikoissa saimme puhua Jumalan sanaa, ja omia kokemuksiamme.

Raamattukoulussa on nyt kahden vuoden sekä yhden vuoden kurssi, joilla oli yhteensä noin 40 oppilasta. Kun opetimme heitä, olivat molemmat luokat yhdessä meitä kuuntelemassa. Jokainen saimme vuorollamme heitä opettaa. Itse (Elja) opetin kirkkohistoriaa Jeesuksen ajoista nykyhetkeen, ja koin että oli helppo opettaa. Kaarlo opetti myös monta tuntia ja puhui moniltakin eri alueilta kuten etiikasta. Erkki piti heille myös oppitunnin. Oppilaat kuuntelivat tarkaavina, ja toivomme, että jotain jäi heidän mieliinsä, mikä on heille avuksi kun menevät sinne minne Jumala heitä johtaa.

Saalen Pentecosta Churches of North India – Saimme pitää veljille seminaareja eri alueilta, ja koimme, että heillä on edelleen halu jatkaa työssä eteenpäin. Mieleenpainuva oli ehtoollis tilaisuus heidän kanssaan, kun yhdessä saimme viettää ehtoollisen jossa puhujana toimi Emmanuel Samuel, Soul Winning Missionin puolelta. Kirkko jota Takkuset olivat rakentamassa toimii myös luokkana El-Shaddai raamattukoululla. He vuokraavat sitä paikalliselta seurakunnalta. Uusi johtokunta myös valittiin kun olimme siellä, ja heille haluamme pyytää esirukouksianne, että he voisivat toimia Jumalan haluamalla tavalla seuraavat kolme vuotta, jolloin taas valitaan uusi johtokunta.

Palasimme Delhii junalla perjantaina 24.03.06. vietimme muutaman päivän Delhissä, josta Kaarlo lensi Katmantuuhun maanataina iltpäivällä, ja myöhemmin illalla menimme Erkin kanssa kentälle ja palisimme yöllä sitten koteihimme. Itse lensin jälleen KLM yhtiön koneella, ja Erkki Air Canadan koneella niin että olime kotona 28.03.06. Kaarlo palaa Kanadaan pääsiäisen jälkeen. Muistakaa meitä kaikkia rukouksissanne, sekä työtä Bihairssa. Kun olimme Delhissä, ja erään paikallisen helluntaiseurakunnan tilaisuudessa, sunnuntaina siamme tavata siellä kaksi veljeä PNG'tä, ja sain puhua heidän kanssaan pidginin kieltä. Oli tosi mielenkiintoinen tapaaminen.

Haastan teitä kaikkia muistamaan työtä siellä kaukana Intiassa, ja jos on kysymyksiä työstä siellä, voit meiltä kysyä keneltä tahansa.

Rakkain lähetysterveisin,

Erkki, Kaarlo ja Elja.

Rauhan tervehdys rakkaat Lähetystyön Viestin lukijat.

Monet, monet sydämelliset kiitokset kaikille teille, kun olette muistaneet minua ja työtä esirukouksin. Taivaan Isä on varmasti pitävä huolen palkan maksusta.

Suuri ilo on ollut, kun neljä tuhlaajalasta on löytänyt tien kotiin. On ollut monia maallisia juhlia, pojat ovat saaneet hyvät vaimot, toisella oli häät ja toisella oli kihlajaiset. Olin kutsuttu juhlaan, mutta en päässyt mukaan. Ensi kuun puolella on kahdella tytöllä häät tiedossa. Heidän miehet lähettivät seurakunnan vanhimmistoveljet pyytämään tyttäriä oikein vanhan tavan mukaan viime sunnuntaina. Yksi tyttö on Norjassa, ja sulhanen on sieltä myös, toinen on Addis Ababassa.

Uusi työ on päässyt muuten hyvin alkuun, on vain vielä käytävä maakunnan toimistossa, sitten saan kuulla kelpaako heille minun apuni. Uusi nimi on, Faith, Hope, Love Family Service Association. Valtio tarkastaa kaikki raha- ja toiminta-asiat kerran vuodessa. Täten kaikki on tarkan tutkinnan alaisena ja kaikkien tiedossa.

Toivon kaikille runsasta Jumalan siunausta ja monet monet sydämelliset kiitokset kaikesta avusta. Kiitos, että muistatte rukouksin.

Rakkain rauhan terveisin.

Airi Tuomi
PO Box, 532 Awassa, Ethiopia, Africa

Erkki Inkiläinen ja Elja Korhonen ovat palanneet kotiin Intiasta ja minä Kaarlo olen nyt Kathmandussa Nepalissa josta kirjoitan tämän lyhyen tervehdyksen.

Matkamme Intian Bihariin sujui erinomaisesti. Jumala oli todella kanssamme ja siunasi sekä auttoi kaikessa. Lyhyesti tahdon vain tässä kirjoittaa tiedotteen matkasta, ja lisää myöhemmin.

Hieman aralla mielellä matkasimme junalla Delhistä kohti Purneaa. Jumala oli kuitenkin järjestänyt meille yllätyksen, neuvottelut paikallisten veljien kanssa sujuivat loppujen lopuksi oikein hyvissä merkeissä. Asioita auttoi aivan selvästi se, että Erkki ehdotti veljille yhteisen ehtoolliskokouksen pitämistä. Tuo tilaisuus oli Jumalan Hengen voitelema. Veli Emmanuel Samuel saarnasi, ja paikalliset veljet pitivät muusta huolen.

Suurta iloa minulle tuotti se, että sain opettaa nuoria raamattukoululaisia. Saman totesi Eljakin. Ihan tunsi kuinka Sana upposi heihin, kasvojen ilmeet sen todistivat. Ehkä aiheet olivat hieman erilaisia kuin mitä he olivat kulleet, tyyli opettaa ainakin oli.

Toinen ilonaihe oli vierailut eri kylissä, joissa oli nuoria evankelistoja työtä alottamassa, ja toiset jo pari vuotta sitä tehneetkin. Useammassa kylässä oli jo muutamia perheitä tullut uskoon, ja toisissa olivat kovin kiinostuneita uskonasioista. Saimme todistaa ja puhua heille, mutta myös vastata kysymyksiin, joista ilmeni selvä mielenkiinto. Evankelistat siellä tarvitsevat todella esirukouksia.

Tiet näihin kyliin olivat sitten asia erikseen. Koetimme ottaa sen auton hyppimisen selkämme hierontana , mutta se meni kyllä yliannosteluksi.

Polkupyöriä saimme Bertha Mäkelän muistoksi ostaa ennätysmäärän. Kolme eri veljeä jakaa ne loput, joita me emme ehtineet vielä antaa uusille omistajilleen.

Kiitos esirukouksista ja rakkauden lahjoista. Jumalan siunausta teille edelleen

Kolmikon puolesta,

Kaarlo Suomela

Pyytäisin muistamaan myäs oloani täällä Nepalissa, olen täällä yli pääsiäisen ja tapaan useita uskomattomia työtovereita. Kiitos.

Rauhantervehdys ystävät,

Tazengwa 3.3.2006

Aurinko paistaa kuumasti, varjossa on noin +30 astetta. Ilmasto on siis huomattavasti lämpimämpi täällä kuin Arushassa. Talo, johon muutimme on remontissa. Kaikki huoneet maalataan ja halkeamat korjataan. Viikon päästä saamme sitten tavarat paikoilleen, ja reilun kuukauden kestänyt kiertolaisen elämä lakkaa! Pääsemme taas aloittamaan normaalia elämää omassa kodissa.

Päivi on jo aloittanut opettamisen täällä raamattukoulussa, ja minä autoin asentajaa viime viikon Internet-liittymän asennuksessa. Nyt on sitten ensimmäistä kertaa Afrikan asumisessamme meillä oma internet-yhteys! Se on yhtä juhlaa kun ei tarvitse ajaa kylille joka ilta tsekkaamaan postia...tai täältä päin, kuten Taina teki, ajaa pari tuntia läheisiin kaupunkeihin katsomaan posteja! Paljon kiitoksia Fidalle, joka auttoi osaltaan tässä asiassa. Tämän puskapappityön kannalta on oleellista, että meillä on jatkuva sähköpostiyhteys työmme tukijoiden, kannattajien ja esirukoilijoiden kanssa. Nyt myös saamme jatkuvasti kotisivumme päivitettyä ajan tasalle. Laitoin juuri tänään sinne lisää kuvia. Osoite on siis www.tuokkola.com

Tällä hetkellä olemme lisänneet haasteita. Pyrimme edelleen hoitamaan kaksi täysimääräistä seminaaria kuukausittain. Hintojen nousun vuoksi olemme nyt nostaneet hiukan seminaarien ruokakuluihin menevää avun määrää. Samaan aikaan toimintamme on painottumassa maan länsiosaan, jonne opettajien matkakustannukset ovat reilusti suuremmat. Lisämenoja on siis ollut, mutta kaikki seminaarit, mitä on suunniteltu on voitu tähän saakka pitää. Näiden uusien paineiden edessä katsomme luottavasti eteenpäin, ja uskomme, että Herra siunaa jatkossakin kaikki seminaarit, ja täyttää niihin liittyvät tarpeet.

Puskapappien kouluttajat:

Päivi ja Sam Tuokkola
P.O. Box 107, Nzega, Tanzania

Olemme iloisia saadessamme mahdollisuuden tervehtiä teitä kaikkia tämän yhteisen Lähetysviestimme kautta. Noin kuusi viikkoa olemme kierrelleet Ontarion seurakunnissa ja iloinneet Pyhän Hengen johdatuksesta, ja avoimista ovista julistaa evankeliumia. Jokainen päivä on sisältänyt jotain uutta ja mieltä innostavaa. Kaikkein parasta on ollut se, että olemme saaneet tavata monia uusia ihmisiä, ja kertoa heille sitä Ilosanomaa, joka on julistettavaksemme annettu.

Se että ylipäätään olemme vielä mukana Jumalan Valtakunnan työssä, on suuri ihme. Puolitoistavuotta sitten, kohta Suomeen palattuamme, kokemani sydäninfarkti, ja sitä seurannut neljän suonen ohitusleikkaus tuntui pysähdyttävän koko elämänpyörän, mutta Jumala näki hyväksi nostaa minut vielä jalkeille. Kiitos Hänelle ja kaikille esirukoilijoille! Sain jatkoaikaa ja selvän käskyn julistaa Kristusta niin kuin ei ikinä ennen. Eikä meidän ole tarvinnut olla joutilaina.On saatu kiertää Suomessa eripuolilla maata olevissa seurakunnissa. Jumala on avannut ovet ja me olemme saaneet mennä avatuista ovista.

Haluaisin rohkaista teitä kaikkia jatkamaan omalla vaikutusalueellanne tällä laajalla mantereella. Täällä South Porcupinen alueellakin on vielä paljon suomalaisia, jotka odottavat viestintuojaa. Ja aina suomalaisten sekaan on merkillisellä tavalla tullut myös ”kielisiä” jotka yhtä kaikki ovat olleet taivasikävän vaivaamia sieluja. On ollut vaikeata vetää viivaa ihmisten välille.Yksi ja sama on kaikkien Herra!Tarvitaan vain taivaallista näkyä ja tulta sisimmässä, joka polttaa ja ajaa meitä eteenpäin. Rovasti Pekka Rossi oli oikeassa sanoessaan minulle kolme vuotta sitten Soon Suurjuhlilla, että emme me sanansaattajina eläkkeelle pääse kutsumuksestamme jos vaikka virastamme pääsisimmekin.

Se on varmaa, että meillä uskovina on kollektiivinen vastuu tästä vaalenevasta vainiosta. Seurakuntien tällä mantereella pitää elää ja voida hyvin, kasvaa ja ottaa yhä enenevässä määrin vastuuta niidenkin suomalaisten voittamisesta Kristukselle, jotka asuvat kaikista seurakunnista kaukana. Tiedän, että tämä tuntuu utopistiselta ja liikaa vaaditulta, mutta jos todella haluamme suorittaa meille uskotun työn me kykenemme siihen. Jumala on ihmeitten Jumala. Oletko valmis tähän?

Esirukouksiinne sulkeutuen ja Jumalan johdatusta rukoillen;

Jaakko ja Sirkka-Liisa Romu
Koulutie 6 B 10
60510 Hyllykallio, Finland

9.6.1919—19.3.2006

Syntyi Kylmäkoskella, Kotona pidettiin hengellisiä kokouksia, ja siellä Bertta jättäytyi julkisesti, sai Pyhän Hengen kasteen , sekä lähetyskutsun. Bertta opiskeli Larsmon lähetyskodissa, ja siirtyi Enlantiin opiskelemaan kieltä ja ”piikomaan”, samalla hän suoritti valtion lainsääteisen todistuksen lääkintöalalle.

Muutti Kanadaan 1955, ja toimi aktiivisesti Betania Seurakunnassa, ja Herran työssä Montrealissa.

Bertta lähti Intiaan 1961 ja toimi yhdessä Ester Greusin ja Eeva Rinteen kanssa Bihar osavaltiossa vuoteen 1969, jolloin hän palasi Kanadaan sairauden takia, ja asui Sault Ste Mariassa kuolemaansa asti.

Berttan maallinen maja siunattiin maan multiin 22.3.2006

E.I.