Uuno I. Vesanen 1920 – 2007

Onko muuta mahdollisuutta?

Japanilaisessa hotellihuoneessa on kaksi kirjaa, Raamattu ja Buddhan opetuksia. Raamattu on
kutakuinkin tuttu, mutta mitä opettaa Buddha?
Esimerkiksi näin: Jos joutuu kiusaukseen, silloin pitää vaipua mietiskelyyn, ja mietiskellä niin
kauan, että kiusaus menee ohi. Tuohon tyyliin.

Thaimaassa hotellin isäntä kantaa aamuvarhaisella lautasta, jossa on asetelma hedelmiä,
banaaneja, kokonainen ananas ja muita eksoottisia hedelmiä sekä lasillinen keltaista mehua. Hän
menee portilla olevan kotitemppelin eteen ja asettaa aamu-uhrin Buddhan nautittavaksi. Kun
kysyn teon tarkoitusta, selittää tytär, että Buddha tulee siitä iloiseksi, .
Myöhemmin uhrin ympärillä hyppii joukko iloisia varpusia yrittäen nauttia tuoreista hedelmistä.

Maljakossa on kukkia, ihania ja kauniita. Pitää ihan kokeilla sormien välissä, ovatko ne oikeita vai
tekokukkia? Yhdennäköisyys on melkein täydellinen, mutta kokeilu paljastaa petoksen. Oikeissa
kukissa tuntuu elämä, tekokukissa ei.

Thaimaalaisen hotellin seinässä on kaukalo, jossa on ruskeanvihreitä kookospähkinöitä. On
mielenkiintoista nähdä, miten jokaisesta on lähtenyt mahtava verso kasvamaan. Ihan
tyrmistyttää on se väkevä elämän voima, joka pursuaa noista kuolleen näköisistä möhkäleistä.
Nämä ovat oikeita kookospähkinöitä, siitä ei ole epäilystäkään.

Jeesuksen sanoissa on myös elämä. "Minun sanani ovat henki ja ovat elämä."
Buddhan tai muiden suurten opettajien sanoissa ei ole jumalallista elämää, ne ovat vain ihmisten
sanoja. Kun Jeesus lähti Jumalan luota maan päälle, "Hänessä oli elämä ja elämä oli ihmisten
valkeus." Elämän Herra toi ihmisille valtavan mahdollisuuden. "..ettei yksikään, joka häneen
uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."

Apostoli Pietari joutui kerran valitsemaan, lähteäkö muiden tavoin pois Jeesuksen luota. Monet
lähtivät, sillä puhe heistä oli liian kovaa. - Mitä te häntä kuuntelette, lähtekää pois! Silloin
Pietari puhkesi lausumaan Jeesukselle perustavaa laatua olevat sanat: "Kenen tykö me
menisimme, sillä sinulla on iankaikkisen elämän sanat. ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä
olet Jumalan Poika."

Todella, kenen muun tykö voisi ihminen mennä? Kukaan pakanauskontojen perustajista tai
johtajista ei ole noussut kuolleista. Jeesus nousi, sillä Hän on Jumala. Ja hänellä on kaikki valta
elävien ja kuolleitten yli. Kun ihmisen maallinen aika päättyy ja hän siirtyy ikuisuuden puolelle,
tuleeko Buddha palvojaansa vastaan? Ei varmasti. Ja turhaan etsii muslimi profeettaansa
avuksi. Mutta Jeesus on omiaan vastassa, sillä hän sanoi:
"Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat
minun kanssani…"

On vain yksi elämän tie, ja se on Jeesus-tie. "Minä olen tie, totuus ja elämä." Muita
mahdollisuuksia ei ole. Eikä niitä tarvitakaan, sillä Jeesus riittää kaikille.

Leevi Myyrä
Vancouver, BC, Canada

Kevättervehdys Israelista 2007

Herran armon avulla olemme saaneet olla suhteellisen hyvässä työkunnossa ja toimia rauhassa
tämän raamattulähetyksen parissa. Haluan heti aluksi kiittää monia, jotka olette rukoilleet
meidän ja Israelin puolesta tänäkin vuonna, vaikka ei nyt sotaa olekaan– vielä!
Avustuksellanne ja rukouksillanne on erittäin suuri merkitys, ja saatte kerran palkan Taivaan
Isältä.

Raamattutyössä on tänä vuonna ollut apuna useita vapaaehtoisia, sekä uusia, että entisiä tuttuja.
Sekin on tullut Herralta, että ei ole tarvinnut etsiä tai ilmoitella tarpeesta! Tänä vuonna
olemme ja ehtineet postin kautta lähettää huhtikuun loppuun mennessä yli 20,000 Raamattua
tai Uutta testamenttia niitä pyytäville, ilmaiseksi! Kiitos Herralle. Kohta hyvin pian, saame
nähdä kuninkaan! Pysykäämme vain uskollisina.

Kalervo ja Meri Syväntö
Israel

Jumala puhuu—ihminen vastustaa:
Jesaja 43:5-6 : ”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi. Idästä minä tuon sinun sukusi, lännestä
kokoan sinut. Minä sanon pohjoiselle: Anna tänne! ja
etelälle: Pästä irti. Tuokaa kaukaa minun poikani takaisin, maan ääriltä tyttäreni.” Jeremia 30:3
”Tulee aika, jolloin käännän kansani Israelin kohtalon. Karkotetut minä tuon takaisin siihen
maahan, jonka annoin heidän isilleen, ja he saavat sen jälleen omakseen. Tämän minä lupaan.”
31:17, ”Sinulla on tulevaisuuden toivo: lapsesi palaavat asuinsijoilleen, sanoo Herra.” 31:8-10
”Minä tuon heidät takaisin pohjoisesta maasta, kokoan heidät maailman ääristä asti! Heidän
joukossaan on myös sokeat ja rammat, raskaana olevat ja synnyttävät. Suurena joukkona he
kaikki palaavat tänne. He tulevat itkien, hartaasti rukoillen, ja minä itse johdatan heitä. Minä
vien heidät runsasvetisten purojen äärelle tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. Minä olen
Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.
Kansat kuulkaa Herran sana!”
”Tulkoon se tiettäväksi merten ääriin saakka! Sanokaa näin:-Hän joka hajotti Israel, kokoaa sen
jälleen, hän pitää siitä huolta kuin paimen laumastaan.”
Hesekielen k.11:17, ”Näin sanoo Herra Jumala: Minä kokoan teidät kansojen seasta, minä kerään
teidät maista, joihin olette hajallenne joutuneet, ja annan teille Israelin maan.”
Kaupunkien ja maan jälleen rakentaminen
Aamoksen k, 9:14-15 :” Minä käännän kansani Israelin kohtalon.
He rakentavat jälleen hävitetyn kaupunkinsa ja asettuvat niihin asumaan. He istuttavat
viinitar-hoja ja nauttivat niiden viinin. He istuttavat puutarhoja ja nauttivat niiden hedelmän.
Minä istutan heidät maahansa, eikä heitä enää revitä irti maasta, jonka minä olen heille antanut,
sanoo Herra, sinun Jumalasi.”
Epäilevä ihminen sanoo:
”He ovat anastaneet maamme!, ovat asettuneet asumaan sinne ilman lupaa.
Hedän pitäsi lähteä pois Gazasta, Golanista, Judeasta, Samariasta, Jerusalemista,”... (jopa
monet kristityt ovat samassa ajatuksessa) kysytään:
“OnkoJumala todella sanonut?”
Totuus:
Psalmi 25:10: ”Herran tie on hyvä, hän on uskollinen niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja
lakinsa.” Sakarja . 8:3: ”Näin sanoo Herra:- Minä palaan takaisin Siioniin ja asun Jerusalemissa.
Silloin Jerusalemin nimenä on Uskollinen kaupunki ja Herran Sebaotin vuoren nimenä Pyhä vuori.”
Hyvä neuvo: Ap.t.5:29, ”Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.”

Ester Greussin ensimmäinen lähetysmatka Intiaan

Kun Ester Greus syksyllä 1938 valmistautui lähtemään ensimmäiselle lähetysmatkalleen
Intiaan, Euroopan kansat valmistautuivat 2.
maailmansotaan. Mekin kaikki ymmärsimme, että myrsky oli tulossa. Tuskin meistä kukaan
saattoi aavistella sen sodan laajuutta ja sen hirvittäviä seurauksia.
Jos Toronton veljet olisivat aavistaneet, että tällainen tuhoisa sota oli juuri alkamassa, he
tuskin olisivat rohjenneet siunata Esteriä Intian lähetysmatkalle. Tänään kiitämme Herraa
siitä, että Hän piti tulevat tapahtumat verhon takana. Niin Ester pääsi lähtemään Jumalan
aikataulun mukaan.

Ester valmistautuu lähtemään

Kesä ja syksy 1938 olivat Esterille ja hänen evankelistatoverilleen Aino Koistiselle kiireistä
toiminnan aikaa. He olivat ensin toukokuun alussa Montrealissa evankelioimismatkalla. Siellä
Maija Kangas piti heistä hyvää huolta. Montrealista he matkustivat New Yorkiin, jonne
saapuivat toukokuun
16 päivänä. Esterillä ja Ainolla oli silloin paljon kokouksia New Yorkissa, Brooklynissa ja Long
Islandissa seuraavien neljän viikon ajan.

Ester kirjoittaa päiväkirjassaan toukokuun 26.päivänä 1938

Lauluharjoitusta, piti olla lauluilta. Herra antoi laulu-illan. Veli Väinö Suokas sai Pyhän Hengen
kasteen rukoillessamme ennen kokousta. Oli kuin riemujuhla! Veli ja sisar Nikolai Pöysti olivat
myös kokouksessa.

Henäkuun 11. päivänä päiväkirjassa:

Tänään Torontossa. Lähetysrakkaus on elpynyt Torontossa. Edestakaiset matkarahat on jo
kassassamme. Kannatusrahat vielä puuttuvat. Herraan luottaen voin mennä ilmankin suurta
kukkaroa. Kunhan Herran armo vain on kanssani. “Olen sisäisesti onnellinen”

Syyskuun 10.päivän Lähetysjuhlat alkoivat Torontossa.

Herra oli keskellämme. Ystäviä oli tullut Montrealista, Sudburystä, Kirkland Lakelta, South
Porcupinesta ja Kingstonista. Torstaina oli ensimmäinen juhlakokous, perjantaina oli koko päivän
kokouksia. Nämä ovat olleet todelliset helluntaijuhlat. Herra antoi monta sanomaa minulle
henkilökohtaisesti ja rohkaisi minua. Juhlat jatkuivat vielä lauantaina ja sunnuntaina. 15.päivä oli
jäähyväisjuhla.

Syyskuun 16.päivänä

Tänään on jouduttava junaan ja jätettävä jäähyväiset rakkaille Herrassa.
Hyvästelin Herran huonettakin ja rukoilin, että Herra varjelisi jokaisen omanansa ja lisäisi
niitä, jotka pelastuvat.

Syyskuun 17.päivänä

New Yorkin seurakunta järjesti vielä lähetysjuhlat, jotka alkoivat lauantaina ja jatkuivat
sunnuntaina.

Syyskuun 21. päivä, oli Esterin viimeinen päivä Uudella mantereella.

Ester matkusti kuuluisalla Queen Mary laivalla New Yorkista Lontooseen. Hän mainitsee.
“Matka oli lepoa monen kiireen jälkeen”. Matka jatkui junalla Hulliin, laivalla Suomeen.
Suomessa oli paljon kokoustilaisuuksia joissa Ester puhui ja oli yleensä paljon kuulijoita ja
Herra siunasi kokoukset.
Ester kirjoittaa, ”Kiitos, Isä, että otit pois ikävän.”
Viipurista rahtilaivalla Lontooseen lähti joulukuun 3.päivänä. Lontoosta valtamerilaiva
Starithardilla sitten Bombayhin. Kolmen viikon merimatkan jälkeen, joulukuun 29.päivänä
saavuttiin Bombayhin, Intiaan.

Poimintoja Uuno Vesasen kirjasta, Muureja Murtamassa E.I

My Fist Missionary trip to Africa.

We left Canada with high expectations. We were going to Guinea to do God’s will. Our agenda
was to build a church, work in a Christian school, and repair some equipment that was broken
down.

We got to Conakry, witch is the capital city, on Thursday night. All twelve of us were tired
from traveling, but willing to work hard and to do what was required of us in helping the
ministry in this country.

Our first day witch was Friday, we went on a tour of the city and in the afternoon at the
pastors home went through the work schedule, discovering that all was well planed and looked
fine. Work was to start on Saturday and Sunday we would participate in church services. But,
there are times when God has other plans for us.

On Saturday morning a “civil war” erupted in the country. This meant that all our plans were
canceled. We were put under a “house arrest”, for eight days. We all knew that we were in a
very dangerous situation. At times none of us knew if we were going to get out alive from this
place.

At times fear overtook our faith. For all or us , this was new experience in missions and walking
with the Lord. For a first time in our life, we were in a very serious situation. We had learned
that the Americans were evacuating their people, the French were doing the same thing. Some
people were shot on the streets, army was controlling the city. We had no place to go. That is
when we realized how fast situations in our life change.

God had different plans for all of us for this missions trip. We thought that we had it all under
control, to our great surprise, nothing was under our control. Only hope, that God would get us
out of this situation. God is faithful, He did make a way out. It is good to be back in Canada.

In the natural, we accomplished nothing on this missions trip. I'm convinced, that in the spirit
many things were accomplished, only eternity will tell.
To God all the glory, for He is so faithful.

Claude Paquette
Timmins, Ontario Canada